Minun polkuni

Omaa uraani ja ymmärrystä ovat muovanneet paljon omat kokemukset ja haasteet, joita elämässä on tullut eteen, sekä sisäinen halu ymmärtää syvällisemmin asioita. Nykyinen koirani, Moona, on myös toiminut peilinä ja isona opettajanani matkan varrella. Se on aiheuttanut minulle lievästi sanottuna harmaita hiuksia ja hampaiden kiristelyä terveysmurheiden ja muiden haasteiden myötä, mutta se on myös ollut yksi isoimmista tuuppaisuista tietoisempaan suuntaan. 

 

Olen oppinut tämän koiran kautta hurjasti siitä, kuinka koira voi ilmaista kipua ja pahaa oloa, kuinka se kaikki vaikuttaa hermostoon ja käyttäytymiseen, sekä kuinka kipua voidaan hoitaa. Mutta ennen kaikkea olen oppinut, kuinka paljon oma hyvinvointini vaikuttaa yhtälössä. Kuinka iso merkitys sillä on, että otamme vastuun omasta hyvinvoinnista ja laitamme itsemme ensimmäiseksi. Opettelemme elämään eikä vain selviytymään. 

Olen ymmärtänyt hurjasti itsestäni, kuinka moniuloitteista parantuminen on, ja kuinka syvälle meidän ja eläimiemme välinen suhde ylettääkään. Jos haluamme ratkaista haasteet lemmikin kanssa, meidän täytyy kasvaa myös itse. Kun haluamme pysyviä muutoksia elämäämme ja hyvinvointiimme, meidän on muutettava näkökulmia kuinka katsomme asioita, kohdattava ja käsiteltävä tukahdetut tunteemme ja oltava valmiita tekemään oikeasti muutoksia elämässämme.