Kuinka hyvä ystävä olet itsellesi?

Ystävänpäivä voi olla ihana, jos se saa sinut lähettämään sisältä kumpuavaa lämpöäsi ympärillesi. Se voi saada sinut hymyilemään entistäkin enemmän tai ehkä antamaan ekstra halin. Se voi olla hyvä syy ottaa yhteyttä ystävään, jolle sinun on pitänyt laittaa viestiä jo pidempään. Tai kutsua hyvältä tuntuvia läheisiä viettämään aikaa kanssasi. Kertomaan, että rakastat heitä. Mutta se voi herättää monille myös päinvastaisia tunteita kuin rakkautta ja kiitollisuutta.

Joillekin ystävänpäivä voi nostaa ahdistuksen näytille. Se voi herättää sisältä kumpuavaa yksinäisyyden tunnetta, epäonnistumista, riittämättömyyttä. Tämä voi näkyä kalliiden lahjojen ostamisena tai paineena löytää kumppani/treffiseuraa. Tai se voi näyttäytyä itsensä harhauttamisena kuten itsensä hukuttamisena töihin tai uppoutumalla romanttiseen elokuvaan tai kirjaan. Tunteen voi myös yrittää kieltää tai painaa alas tai voi arvostella muita negatiiviseen sävyyn, jotta itselle tulee parempi olo. Saatamme tehdä näitä tiedostamatta käyttäytymisen takana olevia syitä ja tunteita.

Mutta kuka loppupeleissä on se ystävä, jota tänään kuuluisi juhlia?

Lopulta se ei ole kumppanisi. Se ei ole lapsesi. Se ei ole karvainen lapsesi. Se ei ole ystäväsi. Vaan se on joku ihan muu. Se on joku, jota niin helposti tulee laiminlyötyä. Se on joku, jolle sinun kuuluisi ehdottomasti toivottaa hyvää ystävänpäivää, joka päivä. Se olet SINÄ. Kysymys kuuluukin, kuinka hyvä ystävä olet itsellesi?

Voin sanoa, etten ollut aiemmin kauhean hyvä ystävä itselleni. Miellyttämällä ja auttamalla muita oman hyvinvointini kustannuksella unohdin omat rajani ja kuka minä oikeasti olen tai mitä minä oikeasti haluan. Koin, etten ole kokonainen tai hyväksytty, jos minulla ei ole kumppania tai lapsia, koiraa joka käyttäytyy kuin mallikansalainen tai jos en ole kiinnostunut samoista asioista kuin muut. Näin itsessäni vain muiden (yleensä toteutumattomat) toiveet. Ja koin, etten ole riittävän hyvä, vaikka kuinka yritin. Olin hylännyt itseni, unohtanut, että minulla on väliä. Seuraus oli sisältä kumpuava tyhjyys, yksinäisyys, voimattomuus ja ahdistus, mikä kaikki vei henkiseen ja fyysiseen uupumiseen, kuten arvata saattaa.

Sillä hetkellä olin käännekohdassa, kun ymmärsin, että avain häkkiin, jossa tunsin olevani, olikin minun käsissäni koko ajan. Voin yrittää hakea hyväksyntää muilta ja juosta pahalta tuntuvaa oloa karkuun, mutta se ei loppupeleissä auta. Koska mikään ulkopuolinen ei poista sisältä kumpuavaa fiilistä. Jos en arvosta ja rakasta itseäni, kukaan muukaan ei voi sitä sisäistä tyhjyyttä täyttää. Se on loppupeleissä paras ja pahin uutinen yhtä aikaa, eikö niin. Sillä sinulla yksin on kaikki valta, kyse on siitä, mitä valitset. Sinä voit muuttaa tilanteen, mutta toisaalta se vaatii itsensä ja omien syvimpien pelkojen kohtaamista ja hyväksymistä.

Kun olet valmis ottamaan vastuun omasta hyvinvoinnistasi ja laittamaan sen ykkössijalle, olen täällä sinua varten. Muista, että kun sinä voit hyvin, pystyt parhaiten tukemaan myös lähellä olevia ystäviäsikin, karvaisia tai vähemmän karvaisia. Voimalla hyvin, levität automaattisesti hyvää oloa ja iloa ympärillesi. Ja se tarttuu.

Kiitos, että olet juuri sinä.

Hyvää ystävänpäivää kaikille!

- Eveliina -